Anna Niemi-Nikkola

Jobshadowing Szolnokissa Unkarissa 5.-11.3.2017

IMG_6957

Vietin keväisen viikon Szolnokissa, joka sijaitsee n. 100 km Budapestista kaakkoon. Sunnuntaiaamuna lensin Budapestiin, jossa kiertelin muutaman tunnin katselemassa nähtävyyksiä. Edellisestä Unkarin käynnistäni oli ehtinyt vierähtää 15 vuotta. Iltapäivällä matkustin junalla tunnin matkan Szolnokiin. Kaupungissa sijaitsee Varga Katalin secondary school, koulu, johon olin menossa ”varjostushommiin”. Koulun rehtori Laszlo Molnar oli minua vastassa asemalla, josta suuntasimme paikalliseen ravintolaan päivälliselle. Täällä tapasin avioparin, koulun matematiikan opettaja Juditin ja fysiikan opettaja Belan. He majoittivat minut kotiinsa viikon ajaksi.

Varga Katalinin koulussa on n. 550 opiskelijaa, jotka ovat iältään 15-19-vuotiaita. Koulua käydään siis neljä vuotta. Koulu on nelisarjainen ja yksi ryhmä jokaisesta ikäluokasta opiskelee englannin kielellä useimmat oppiaineet. Koulu on melko hyvätasoinen, Unkarin 1000 lukion joukossa suunnilleen sijalla 50. Sain nähdä siis melko korkeatasoisia oppitunteja. Koulussa on aikaisemminkin vierailtu Vaskivuoresta, esim. koulumme  kuoro ja opiskelija Julia Junttila yhdessä äidinkielen opettaja Tiina Rajamäen kanssa.

 

 

IMG_6989

Seurasin viikon aikana lukuisia matematiikan tunteja. Useimmissa niistä opetus ja keskustelu käytiin englannin kielellä. Lisäksi kävin katsomassa ainakin historin, englannin, venäjän, fysiikan ja kemian tunteja. Suuria eroja Suomen ja Unkarin lukioiden välillä näkyi heti ensimmäisesta oppitunista alkaen. Ryhmät olivat todella pieniä, matematiikka ja kielet opiskellaan noin 10-15 opiskelijan ryhmissä. Englanninkielisillä ryhmillä useimmat muutkin oppiaineet opiskeltiin pienryhmissä. Oppitunnit kestivät 45 minuuttia, mutta käytössä oli myös 90 minuutin tuplaoppitunteja, jolloin välissä oli pieni tauko. Koulu ei ollut kurssimuotoinen, vaan lukujärjestys oli sama koko lukuvuoden. Matematiikkaa oli esimerkiksi 3 h viikossa koko vuoden ajan. Ryhmä pysyi myös siis samana koko ajan, samoin opettaja. Tämä näkyi siinä, että opettaja tunsi kaikki oppilaansa ja oli hyvin perillä heidän tiedoistaan ja taidoistaan.

Itse koulurakennus oli vanha ja monimutkainen. Kahta samanlaista luokkaa ei talosta varmastikaan löydy, koska talo on ollut aikaisemmin yksityiskoti ja huoneita on sittemmin yhdistetty luokkahuoneiksi. Luokkahuoneet olivat melko pelkistettyjä, mutta jokaisesta luokasta löytyi tietokone opettajaa varten ja videotykki. En kuitenkaan nähnyt näitä käytettävän kuin yhdellä oppitunnilla, historian tunnilla katsoimme videon Persianlahden sodasta.

 

IMG_6962

 

Oppitunneilla oltiin paikalla, opiskelijat eivät myöhästelleet ja kotitehtävät oli tehtynä. Pari kertaa näin kun opiskelija oma-aloitteisesti tunnin aluksi kertoi, että ei ole jostakin syystä tehnyt kotitehtäviä. Opiskelijat keskittyivät täysin kuuntelemiseen ja annettujen tehtävien tekemiseen, kännyköitä ei käyttänyt kukaan.

Matematiikkaa opiskellaan Unkarissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, lukion aikanakin siis minimissään 9 kurssia. Ja ne, jotka valitsevat laajemman oppimäärän, vähintään 13 kurssia. Kurssien painotus on aika erilainen kuin Suomen lukioissa. Geometriaa, trigonometriaa, analyyttista geometriaa ja vektoreita opiskellaan todella paljon, differentiaalilaskentaa taas huomattavan vähän. Vektoreita esim. aletaan opiskella 9. tai 10. opiskeluvuotena, mutta ne tulevat myös kahtena seuraavana vuotena astetta monimutkaisimpina. Tämä on mielestäni hyvä asia, koska asiat kertaantuvat useaan otteeseen ja jäävät näin paremmin mieleen.

 

IMG_6965

 

Viikon aikana seurasin eniten Juditin matikan tunteja, koska hän opettaa matematiikkaa englannin kielellä. Judit noudatti joitakin  perinteisiä unkarilaisia tapoja, esim. tunnin aluksi opiskelijat nousivat seisomaan ja yksi heistä tuli luokan eteen kertomaan läksyt ja poissaolijoiden nimet. Seuraavaksi tarkastettiin kotitehtävät, jos opiskelijoilla oli niistä kysyttävää. Tehtävät tehtiin liitutaululle. Dokumenttikameraa ei koulussa ollut, mutta rehtori innostui niistä niin paljon, että lupasi hankkia heti ainakin yhden, kun kerroin ja näytin kuvia netistä. Huomattavaa oli, että kotitehtäviä annettiin vähemmän kuin Suomessa. Tätä tietenkin osittain selittää se, että tunnit olivat vain 45 minuuttia, mutta ehkä myös se, että kun samat asiat tulivat opiskelijoille eteen vuosittain, niin perusasioita ei tarvinnut enää toisena tai kolmantena vuotena kerrata niin paljon. Muutenkin oppitunnit keskittyivät pitkälti teoriaan, ei sen toistamiseen lukuisten esimerkkien kautta. Opiskelijoilla ei ollut tietokoneita, tabletteja, CAS-laskimia tai edes graafisia laskimia. Jokainen kuvaaja piirrettiin käsin ja miten taitavia he olivatkaan! Jopa 15-vuotiaat osasivat sellaisia funktioita, joita Suomessa ei käsitellä edes pitkällä matikalla koko lukion aikana.

IMG_6796

Erittäin suuren vaikutuksen minuun tekivät opiskelijoiden suulliset esitykset oppitunnin alussa. Opettaja valitsi summissa yhden opiskelijan, jonka täytyi kerrata muille edellisen tunnin teoria liitutaululla ja tämä vielä englanniksi! Opettaja antoi tästä suorituksesta arvosanana 1-5. Näin muutaman uskomattoman hienon esityksen. Suuri ero ylipäänsä Suomen kouluihin olikin se, että opiskelijat joutuivat käyttämään matematiikan kieltä todella paljon. Tämä varmasti auttaa asian ymmärtämisessä ja mieleen painamisessa.

Yleensä oppitunnilla opetettiin uusi asia ja sen jälkeen opiskelijoille annettiin laskuharjoitus, jonka kaikki ratkaisivat vihkoihinsa. Opettaja kierteli luokassa ja hetken kuluttua kehotti jotakuta opiskelijoista tekemään laskun taululle. Eikä riittänyt, että opiskelija laski laskun, vaan hänen täytyi myös selittää se muille. Opiskelijoilla oli huomattavasti suurempi rooli oppitunneilla kuin Suomessa. Heidän täytyi myös tämän vuoksi koko ajan seurata opetusta, eikä kännykän näpyttelyyn olisi jäänyt aikaa. Ehkä oppitunneista tulee myös mielenkiintoisempia, jos opiskelija laskee ja selittää laskun kuin että opettaja tekisi sen. Tätä mieltä oli ainakin Judit. Yksi huomattava asia oli myös se, että oppitunneilla ei aikaa mennyt välivaiheiden tekemiseen, vaikka cas-laskimia ei käytettykään, peruslaskut olivat niin hyvin hallussa kaikilla.

Huomasin myös, että monet matematiikan opettajat vetävät yhteen vähän väliä, mitä on jo opittu oppitunnin aikana ja toisaalta uuden oppitunnin aluksi, mitä edellisellä tunnilla opittiin. Tämän käytänteen otin heti käyttöön Suomeen palattuani. Oppitunneilla ja kotona laskettiin paljon vähemmän harjoitustehtäviä, pääpaino oppitunneilla oli teorialla. Vihkotyöskentely oli upeaa, opiskelijat käyttivät värejä omaehtoisesti. Ylipäänsä opettajat kaikissa oppiaineissa tekivät hyvin pelkistetyt muistiinpanot taululle. Opiskelijat sen sijaan kirjoittivat opettajan puheesta muistiinpanoja.

 

IMG_6858

 

Jokaisena arkipäivänä kävin lounaalla kaupungin ravintoloissa yhdessä koulun rehtorin ja koulun IT-asiantuntijan kanssa. Noilla lounashetkillä keskustelimme todella paljon Suomen ja Unkarin koululaitosten eroista. Opettajat ja opiskelijat olivat aika hyvin perillä Suomen Pisa-tuloksista, mutta eivät olleet ymmärtäneet, että Suomen koululaitoksen maineesta puhuttaessa, yleensä kyse on peruskoulusta. Rehtori oli erittäin kiinnostunut meidän tietoteknisistä järjestelmistä, esittelinkin heille Wilmaa ja Fronteria. Kuulin viikon aikana paljon siitä, miten suuri merkitys hyvällä koulumenestyksellä vielä Unkarissa opiskelijoille on. Myös vanhemmat vaativat menestymistä. Opiskelijat kilpailevat toisiaan vastaan, jatkuvasti on testejä ja kilpailuja koulun sisällä, lähialueella tai koko Unkarin alueella. Ensin kilpaillaan pääsystä hyvään lukioon, sitten yliopistoon. Opiskelijat ottavat yksityistunteja, joita taas opettajat mielellään antavat. Opettajan kuukausipalkka Unkarissa on 500 €, joten yksityisoppilaillaan he tienaavat lisää. Tämä on periaatteessa laitonta, koska näistä palkoista ei makseta veroja, mutta silti kaikki tekevät sitä. Bela myös kertoi minulle, että eräs hänen erittäin motivoitunut ryhmänsä opiskeli yhden extra-tunnin lisää joka viikko klo 7.00 aamulla. Kaikkien opiskelijoiden vanhemmat olivat tähän suostuneet. En usko, että Bela sai tästä korvausta. Opettajat tekivät todella paljon ilmaista työtä opiskelijoiden menestyksen eteen. Hyvä menestyminen kilpailussa oli kunnia-asia myös opettajalle. Opiskelijahuoltoa ei kouluissa juurikaan ole. Kaikki panokset laitetaan lahjakkaisiin opiskelijoihin, heitä tuetaan. Vaikka koulut ovat periaatteessa ilmaisia, niin köyhien maalta tulevien on vaikea päästä hyviin kouluihin. Tällaisia köyhiä, lahjakkaita opiskelijoita varten on erilaisia avustusjärjestelmiä. Varga Katalinassakin oli tällaisia opiskelijoita, jotka asuivat asuntolassa .

 

IMG_6994

Viikon aikana vietettiin kansainvälistä naistenpäivää, joka on Unkarissa suuri juhla. Opiskelijat antoivat naisopettajille kukkia ja suklaata, samoin naispuolisille ystävilleen. Koulun päätyttyä opettajilla oli juhlatilaisuus, jossa miesopettajat pitivät puheen naisopettajille. Itse sain erityishuomiota, kun rehtori piti minulle oman puheen suomen kielellä! Kaikki naisopettajat saivat myös lahjaksi viinipullot.

 

IMG_6850

Viikon yksi ehdoton kohokohta oli elämäni ensimmäisen vesipallo-ottelun seuraaminen livenä. Olin etukäteen kertonut olevani innokas penkkiurheilija. Szolnokilla on Unkarin huippujoukkueet koripallossa ja vesipallossa ja jälkimmäisessä sattui olemaan liigan kärkiottelu. Katsoin matsin todella mukavan historian opettaja-Bean kanssa. Ja olihan se mukavaa katseltavaa:)  Szolnok voitti ja nousi liigan johtoon.

 

 

IMG_6993

Kävin seuraamassa venäjän alkeisryhmän oppituntia ja tutustuin sitä kautta Ilona-opettajaan, jo vähän kokeneempaan venäjän ja englannin opettajaan. Hän otti minut mukaansa tapaamaan kahta opiskelijaa, joilla olisi ollut neglannin lisäopetusta. Juttelin heidän kanssaan Suomesta ja Suomen koululaitoksesta koko tunnin. Toisena päivänä olin Ilonan mukana englannin tunnilla, jossa opiskelijat saivat kysellä minulta samoista asioista koko oppitunnin ajan. Opiskelijat tekivät todella upeita kysymyksiä ja keskustelua syntyi. Eräs opiskelija kysyi minulta, että miten paljon aikaa käytän opetuksessa matematiikan kauneudesta kertomiseen. Toinen kysyi, mitä muuttaisin Unkarin lukion matematiikan opetuksessa. Tähän vastasin, että toisin kyllä tietokoneet heidänkin oppitunneilleen sopivassa määrin, mutta en soisi niiden olevan itse tarkoitus. Nämä tunnit ja muut Ilonan kanssa käymäni keskustelut saivat itsenikin ajattelemaan monia asioita eri kantilta.

 

20170310_093551

Hauskin seuraamani tunti oli ehdottomasti rehtorin pitämä matematiikan tunti, jonka aiheena olivat trigonometriset funktiot. Tämän jälkeen hän kertoi, että seuraavana vuorossa on kunnon haaste kaikille. Selvisi pian, että suurin haaste ei ollutkaan matemaattinen vaan se, että seuraava esimerkki oli suomenkielinen. Opiskelijoiden täytyi ensin onnistua kääntämään tehtävä englannin kielelle ja vasta sitten he pystyivät soveltamaan sini-, kosini-, tangentti ja kotangentti-funktioita.

 

IMG_6812

Suomen ja Unkarin koululaitoksista käymieni kymmenien keskustelujen lisäksi kävimme iltaisin erityisesti Belan kanssa mielenkiintoisia juttutuokioita Unkarin historiasta, aluemenetyksistä, hallitsijoista yms. Toisina iltoina tutkimme Unkarin karttaa ja juttelimme eri alueiden tyypillisistä asioista, erityisesti viinialueista ja  viineistä.

 

IMG_6907

Perjantaina iltapäivällä jätin Szolnokin taakseni, matkasin takaisin Budapestiin, jonka kauppoja ja nähtävyyksiä kiersin vielä lauantai-illan koneen lähtööni saakka. Taakse jäi unohtumaton viikko Unkarissa, upea kokemus eikä vähiten ihanien, ystävällisten ihmisten. Erityisesti rehtori Lazlo Molnar sai minut tuntemaan oloni todella tervetulleeksi. Suosittelen jobshadowingia lämpimästi kaikille opettajille.

IMG_6955 (2)

Mainokset

Dyslexia in teaching environment 17.-21.10.2016

Arja Koponen, Vaskivuoren ja Sotungin lukion erityisopettaja osallistui 17. – 21. 10. 2016

”Dyslexia in teaching environment” kurssille

Järjestäjä: York Associates, York , Englanti

Kurssin tavoitteet järjestäjätaho ilmoitti seuraavasti:

Dyslexia in the Teaching Environment

By following this course, you will develop an understanding of the challenges of teaching adults with dyslexia. You will learn how to recognise the traits of dyslexia, break down any misunderstandings about the condition, manage learning styles, create trust with learners, recognise different types of discriminatory or exclusive behaviour and become familiar with areas of EU law concerning dyslexia.

Osallistujat: 7 opettajaa: 3 italialaista ja 2 puolalaista alakoulun opettajaa ja Suomesta kaksi lukion erityisopettajaa (Vantaa ja Espoo).

Kouluttajana oli englannin kielen opettaja, jolla itsellään oli dyslexia. Kouluttaja oli koko viikon sama. Koulutustapana oli pelkkä luennointi. Kurssiin ei kuulunut retkiä eikä tutustumiskäyntejä esim. kouluun. Kahtena iltana tarjottiin iltaohjelmaa: kiertokävely Yorkin kaupungissa ja toisena iltana whiskitasting. Molemmat olivat maksullisia. Kurssin kouluttaja oli näissäkin vetäjänä. Emme osallistuneet niihin.

Alussa meiltä kysyttiin, mitä odotimme kurssilta. Minä odotin kurssilta uusia näkökulmia työhöni, antoisia keskustelua ja kokemusten jakamista, jopa uusia opetusmetodeja mm. tietotekniikan käyttöä lukivaikeuksisten nuorten/ aikuisten opetuksessa. Tiivistettynä: Missä mennään Englannissa omalla alallani?

Kouluttaja kiteytti avausluennossaan kurssin kolme tärkeää linjausta, johon viikon koulutus tulisi nojaamaan:

1. Dyslexia on lahja

2. Lukivaikeuksiset ihmiset ovat keskivertoa älykkäämpiä ja lahjakkaampia

3. Useimmat dyslektikot Englannissa ovat miljonäärejä

Mainittakoon, että minä ja kollegani olemme molemmat pitäneet Suomessa lukuisia koulutuksia opettajille kuin myös olemme osallistuneet melkein kaikkiin mahdollisiin alan koulutuksiin, jota Suomessa on ollut tarjolla viimeisen 9 vuoden aikana. Osallistuimme myös Italiassa vastaavalle kurssille vuonna 2009.

Joten uskalsimme kohteliaasti kysyä:, mihin nämä kolme aiemmin mainittua näkökulmaa perustuvat? Onko asiasta tehty tutkimuksia ? Kerroimme myös lyhyesti Suomen tilanteen. Meillähän tehdään jatkuvasti monialaista ja tutkimusta dyslexiasta ja ylipäätänsä oppimisvaikeuksista. Kaikki opettajille jaettava tieto perustuu tutkimukseen. Yliopistot ja koulutustahot ovat tiiviissä yhteydessä keskenään. Yritimme kertoa, että Suomessa ajatellaan asiasta hieman eri lailla, realistisemmin: kartoitetaan oppimisvaikeudet systemaattisesti ja annetaan resurssien mukaan tukea eri kouluasteilla.

Kouluttajalta saimme vastauksen, että tämä on nykykäsitys Englannissa. Keskustelua ei syntynyt viikolla sen enempää. Kuuntelimme kouluttajaa kiltisti ja vertailimme itseksemme Suomen tilannetta.

Olimme kiinnostuneita siitä, miten aikuisten (nuorten) lukivaikeutta tunnistetaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä englannin kielisiä vastaavia testejä, mitä itse työssä käytämme. Pyysimme niitä nähtäväksi. Kouluttaja lupasi tuoda niitä loppuviikolla. Emme nähneet yhtään ainoa testiä .

Kouluttaja kirjoitti luentomuistiinpanot taululle ja kysyi meiltä : Mistä näette, että minulla on lukivaikeus? Yhden päivän kävimme läpi ”Dyslexia-friendly” – nettisivuja. Se oli tietotekniikan hyötykäytön osuus. Muut aiheet, joita kouluttaja omasta näkökulmastaan sivusi, ovat Suomessa olleet ajankohtaisia vuosia sitten (mm. oppimistyylit, väärinymmärrykset oppimisvaikeuksista)

Summa summarum: Koulutus ei vastannut annettuja tavoitteita eikä myöskään omia toiveita ja odotuksia.

Kurssin paras anti oli se, että kouluttaja itse oli hyvä esimerkki siitä, että lukivaikeus ei ole este tai hidaste opiskelulle ja elämässä menestymiselle. En kuitenkaan allekirjoita noita kolmea teesiä, joilla hän kurssin aloitti. Näkemyksen voi ymmärtää siten, että positiivinen asenne parantaa lukivaikeuksisten itsetuntoa ja auttaa hyväksymään oman tilanteen. En kuitenkaan ole ihan varma, onko tämän yhden kouluttajan näkemys vallalla koko Englannissa.

Ps. Italian vastaava kurssi 8 vuotta sitten oli loistava! Sen järjesti koulutus –ja tutkimusyksikkö l’Arcobaleno Reggio Emilian kaupungissa.